Vasemmistoliiton Helsingin vaalimökki on nököttönyt kohta jo pari viikkoa Lasipalatsin nurkalla. Eilen keskiviikkona vietimme vaalimökillä erityistä naisteemapäivää: HTY:n eli Helsingin työväenyhdistyksen naiset emännöivät ja Vasemmistonaisten materiaaleja, kuten Pippuri-lehteä ja naispoliittista ohjelmaa Ritvaa jaettiin ja esiteltiin Vasemmistonaisten ja naisehdokkaiden toimesta. Normaalisti naismateriaalit hukkuvat vaalimökin muiden esitteiden sekaan eivätkä saa kunnolla huomiota.

Siispä pystytimme ulos pöydän erityisesti naismateriaalille. Pöydän ääreen ihmisiä houkuteltiin punaisella mehulla, omenoilla ja vaalikarkeilla. Sekä tietysti punaiseen pukeutuneilla, iloisesti hymyilevillä naisilla! Kokemus oli positiivinen: myös nuoret naiset, jotka eivät ehkä menisi itse mökkiin sisälle kahvittelemaan, tulivat juttelemaan ja ottamaan materiaaleja. Tarkoitus oli tietysti saada ääniä naisehdokkaille, mutta samalla myös tehdä Vasemmistonaisten toimintaa ja tavoitteita tunnetuiksi.

Muistathan äänestää sunnuntaina vasemmistonaista!

A) Suomessa on yli 400 000 kuntatyöntekijää, joista valtaosa (78%) on naisia. Keskimäärin he ovat varsin pienituloisia, ja osa heistä lukeutuu suorastaan ns. työtätekeviin köyhiin. Varsinkin naiset saavat usein tehdä pienen palkkansa eteen kovasti töitä, sillä monilla aloilla henkilökuntaa on liian vähän työmäärään nähden. Kaiken lisäksi kunnissa teetetään paljon pätkätöitä ilman kelvollisia perusteita. Tämä asettaa vakituiset ja määräaikaiset työntekijät eriarvoiseen asemaan, vaikka he tekisivätkin käytännössä aivan samoja töitä.

Monet kuntatyöntekijät ovat jo jääneet tai jäämässä eläkkeelle lähivuosina. Kunnat eivät palkkaa kylliksi uusia työntekijöitä tilalle, varsinkaan vakitöihin. Joillakin aloilla kärsitään jo työvoimapulasta, mikä johtuu suurelta osin huonosta työnantajapolitiikasta.

Kunnallisilla luottamushenkilöillä on merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa oman kuntansa tapaan toimia työnantajana. Siksi onkin tärkeää äänestää ehdokkaita, jotka ovat kiinnostuneita kunnan henkilöstöpolitiikasta.

B) Vasemmistonaisten Valtikka otti kantaa 28.9. Seinäjoella kokoontuessaan keskusteluun kuntatyöntekijöiden vaalikelpoisuudesta. Valtiovarainministeriö vihjaili Talouspolitiikan strategia 2008 -muistiossaan, että kunnan työntekijöiden oikeutta asettua ehdokkaaksi vaaleissa voitaisiin tulevaisuudessa rajata, koska he suhtautuvat epäilevästi esimerkiksi ostopalveluihin kuulemma oman asemansa tähden.

Koska kuntatyöntekijät ovat enimmäkseen naisia, tällä ehdotuksella rajattaisiin merkittävästi juuri naisten poliittisia vaikutusmahdollisuuksia. Siksi tällaisia ehdotuksia ei pitäisi edes esittää.

Ote kannanotosta: Valtiovarainministeriöllä on täysin kansanvallan vastainen käsitys jääviydestä. Koko naisvaltaisen julkisen sektorin leimaaminen oman ammattiryhmänsä etujen ajajaksi tuo mieleen sääty-yhteiskunnan omistavan luokan linjauksen: "naiset pois politiikasta, koska äänestävät väärin", kiteyttää Valtikan varapuhenainen, dosentti Kaarina Kailo.

Kannanoton voi lukea kokonaisuudessaan Vasemmistonaisten sivuilta kohdasta "Kannanotot ja tiedotteet".

Helsingin Sanomat kertoo nettisivuillaan, että lasten hyväksikäyttö tai ainakin hyväksikäytöstä tehtävät ilmotukset Suomessa ovat lisääntyneet. Poliisin tietoon tulleet ja tuomioistuimen käsiteltäväksi päätyneet hyväksikäytöt ovat kaksinkertaistuneet viiden viime vuoden aikana. Keskimäärin poliisin tietoon tulee jo kolme tapausta päivässä, yli tuhat vuodessa. Kasvu johtuu todennäköisesti siitä, että tapauksista ilmoitetaan aiempaa useammin viranomaisille ja että esimerkiksi päiväkotien ja koulujen henkilökuntaa on koulutettu aiempaa paremmin tunnistamaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää oirehdintaa.
 
Uutisessa kerrotaan, että rikoksentekomahdollisuudet ovat kasvaneet internetin myötä, mutta yhä edelleen hyväksikäyttäjä on useimmiten sukulainen. Lasten hyväksikäyttäjät ovat miltei aina miehiä ja uhrit useimmiten tyttöjä. Poliisiammattikorkeassa tehdyn selvityksen mukaan langettavaan tuomioon johtaneissa tapauksisa yli kolmasosassa hyväksikäyttö oli kestänyt tyli vuoden. Lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten selvitysprosentti on laskenut kymmenen viime vuoden aikana tuntuvasti ja on enää noin 40%.

Mielenkiintoista tässä järkyttävässä uutisessa on se, millaista keskustelua uutinen on herättänyt HS:n nettikeskustelupastalla. Kirjoittajat lähestyvät aihetta lähinnä kahdesta näkökulmasta: 1) munat pois hyväksikäyttäjiltä ja 2) ilkeät feministit tekevät miehistä näitä ilmoituksia ihan miehiä kiusatakseen, vaikka mitään hyväksikäyttöä ei olisi tapahtunut. Niinpä, feministejä on helppo syyyttää ja sulkea silmänsä todellisuudelta! Harva lähestyy aihetta sitä kautta, miten järkyttävää hyväksikäyttö on lapselle ja miten tällaisia tapauksia voitaisiin tehokkaasti estää.

Jotain on todella pahasti pielessä yhteiskunnassamme, kun pieniä ja haavoituvia ihmisiä hyväksikäytetään ja yleensä vieläpä omien sukulaisten taholta. Nämä uhrit, jotka siis ovat useimmiten tyttöjä, ovat suuressa riskissä joutua aikuisenakin seksuaalisen hyväksikäytön ja/tai perheväkivallan kohteiksi.

Olisikin syytä puuttua hyväksikäyttöön ennen kuin sitä edes ehtii tapahtua: rikottu mieli ja sydän ei korjaudu, vaikka tekijä saisi millaisen rangaistuksen. Silti hyväksikäytöstä annettavia tuomioita olisi syytä koventaa, jotta annettaisiin sellainen viesti, että moinen toiminta ei kerta kaikkiaan ole koskaan eikä missään olosuhteissa hyväksyttävää. Mutta tärkeintä olisi panostaa ennaltaehkäisyyn. Helppoa se ei ole, mutta kaikki voitava on tehtävä.

Vallankäyttö on yleensä hienovaraista ja piilotettua. Norjalainen psykologian professori, entinen vasemmiston kunnanvaltuutettu ja kansanedustaja Berit Ås huomasi 1960- ja -70-luvuilla, että varsinkin naisia kohdellaan usein kuin alamaisia. Miehet haluavat säilyttää valtansa ja yliotteensa, joten he joko tiedostaen tai tiedostamatta käyttävät joitakin alistamisen tekniikoita. Ås nimesi nämä tekniikat ja toi ne päivänvaloon, jotta niitä vastaan olisi helpompi taistella. Näiden tekniikoiden tiedostamisesta on hyötyä jokaiselle, sillä niitä käytetään myös yli sukupuolirajojen esimerkiksi jonkinlaisessa vähemmistöasemassa olevia ihmisiä kohtaan.

Nämä tekniikat ovat tiivistettyinä seuraavat: näkymättömäksi tekeminen, naurunalaiseksi tekeminen, tiedon salaaminen, kaksoisrangaistus (teit niin tai näin, aina väärin päin) sekä syyllisyyden ja häpeän aiheuttaminen.

Berit Ås oli kuluvan viikon alussa Vasemmistonaisten vieraana Suomessa. Maanantaina hän puhui Helsingin Naisten huone -tapahtumassa, tiistaina Tampereen vastaavassa tilaisuudessa. Vaikka Ås on jo 80-vuotias, hän on edelleen loistava puhuja ja hyvin innostava persoona. Hän saa ihmiset myös nauramaan, vaikka kyse on vakavista asioista. On hienoa, että saimme hänet vieraaksemme!     

Vasemmistonaisten kesällä julkaisemasta Tasa-arvoa. Nyt! Kunnat ja sukupuolten tasa-arvo -nimisestä oppaasta löytyy tietoa myös näistä vallankäytön tekniikoista ja niiden tunnistamisesta. Opasta voi tilata toimistoltamme.

Viime päivinä syksy on näyttänyt parhaimmat puolensa: lämpöä, aurinkoa ja alkava ruska. Samaan aikaan Suomea on jälleen ravistellut järkyttävä kouluampumistapaus, tällä kertaa Kauhajoella. Monen mielessä pyörii kysymyksiä: miksi tällaista tapahtuu ja miten vastaavat tapaukset voitasiin ehkäistä tulevaisuudessa?

Tulevana viikonloppuna Vasemmistonaisten Valtikka kokoontuu Seinäjoella, Kauhajoen naapurissa. Viikonlopun kestävä väkivallan vastainen foorumi on kaikille avoin tapahtuma, jota on suunniteltu ja valmisteltu jo pitkään. Tapahtuman teemana on erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta ja väkivallan ehkäisytyö kunnissa.

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa kansainvälisestikin vertailtuna hyvin yleistä. Arkipäivän väkivalta vain harvemmin nousee otsikoihin, saati sitten lööppeihin.

Vasemmistonaiset on aina ollut se porukka, joka vastustaa kaikenlaista väkivaltaa – on se sitten yksilöllistä, rakenteellista tai jollakin muulla tavalla ilmenevää. Vasemmistonaiset haluaa tiukempia aselakeja, lisää rahaa väkivallan ehkäisytyöhön ja rauhankasvatukseen, vähemmän rahaa militaristisiin hankintoihin ja ennen kaikkea aitoa hyvinvointia. Hyvinvoiva ja onnellinen ihminen ei käytä väkivaltaa ketään kohtaan, vaan kunnoittaa kaikkia eläviä olentoja.

Vasemmistonaiset haluaa rauhaa ja rakkautta. Emme kuitenkaan jää odottelemaan rauhan ja rakkauden yhtäkkistä ilmestymistä, vaan toimimme paremman maailman ja arjen puolesta: arjen, jossa kenekään ei tarvitsisi kokea väkivaltaa, vaan välittämistä.

Toivotamme kaikille rauhallista ja rakkaudellista syksyn jatkoa!

Kuntavaalit ovat taas ovella: ehdokasasettelu on varmistunut pari päivää sitten. Jo ehdokasasettelussa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että sekä naisia että miehiä on ehdolla tasaisesti, ja että molempien sukupuolten edustajien keskuudessa on kaikenikäisiä ehdokkaita.

Kuntavaalit ovat siinä mielessä haastava juttu ehdokasasettelun kannalta, että jokainen puolue saa asettaa runsaasti ehdokkaita ja siksi monilla paikkakunnilla on vaikeuksia saada listat täyteen. Työelämä on nykyään niin vaativaa, että varsinkin moni nainen kokee liian suureksi haasteeksi yhdistää työn, mahdollisen perhe-elämän, muun elämän ja vielä politiikan harrastamisen. Haasteena on myös se, että naisten on tunnettava itsensä, ajatuksensa ja toimintapapansa tervetulleiksi, jotta he haluaisivat ryhtyä ehdokkaiksi. Tämä ei aina toteudu niin sanotuilla äijävaltapaikkakunnilla.

Vasemmistoliitto on pyrkinyt tänä vuonna lisäämään naisten osuutta kuntavaaliehdokkaista, ja joillakin paikkakunnilla tässä on onnistuttukin. Tavoitteena oli nostaa naisten osuus ehdokkaista neljän vuoden takaisesta 36%:sta noin 40%:iin, mutta tässä valitettavasti epäonnistuttiin: naisehdokkaiden osuus on valtakunnallisesti suunnilleen sama kuin viimeksikin. Isoilla paikkakunnilla naisten osuus ehdokkaista on yleensä suurempi: esimerkiksi Helsingissä lähes puolet ehdokkaista on naisia.

Se, paljonko naisia on ehdolla, näkyy tietysti myös vaalituloksessa. Naisten osuus Vasemmistoliiton kunnanvaltuutetuista vaihteleekin huomattavasti. Tässä muutamia esimerkkejä viime kuntavaaleissa valtuustoon valittujen sukupuolijakaumasta joissakin suurissa kaupungeissa eri puolilla Suomea:

Tampere: 6 naista, 2 miestä
Helsinki: 5 naista, 3 miestä
Turku: 5 naista, 6 miestä
Oulu: 6 naista, 7 miestä
Rovaniemi: 5 naista, 7 miestä
Kuopio: 2 naista, 5 miestä
Joensuu: 1 nainen, 6 miestä
Lahti: 1 nainen, 5 miestä

On tutkittu, että naisten äänet jakautuvat helposti useammille ehdokkaille kuin miesten äänet, mikä vähentää naisten mahdollisuutta läpimenoon. Lisäksi naiset äänestävät sekä naisia että miehiä, miehet taas useimmiten miehiä. Tämä ongelma korostuu sellaisissa vaaleissa, joissa valitaan vain vähän edustajia, eli eurovaaleissa ja eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleissa naisilla on onneksi hyvät mahdollisuudet läpimenoon.

Oli miten oli, näissäkin vaaleissa on ehdolla monia upeita vasemmistonaisia. Naisemme edustavat kattavasti eri ikäluokkia, eri ammatteja ja erilaisia elämäntilanteita. Jos haluat tukea naisten vaalityötä, vielä ehtii mukaan tukiryhmiin! Tai jos jollakin omasta mielestäsi hienolla ehdokkaalla eli vielä ole tukiryhmää, voit perustaa sellaisen. Ehdokasta voi toki tukea myös ilman ryhmää: helpointa on kertoa muille ihmisille, että minä aion äänestää tätä kyseistä naista ja perustella, miksi. Naisemme ansaitsevat paljon ääniä, me olemme sen arvoisia!

Viimeksi kirjoitin minimiäitiyspäivärahan korottamisen tarpeesta. Hieno uutinen onkin, että tämä etuus nousee ensi vuoden alusta työttömän peruspäivärahan tasolle, eli korotusta tulee kerralla noin 160 euroa. Tosin on häpeällistä, että korotus tapahtuu vasta nyt!

Sosiaaliturvan kehittämisen tarve ei kuitenkaan suinkaan pääty tähän, sillä nykysysteemissä on paljon eriarvoistavia käytäntöjä. Yksi esimerkki näistä eriarvoisuutta aiheuttavista käytännöistä on, että työttömän perusturva ei ole henkilökohtaista, vaan useissa tapauksissa puolison tuloista riippuvaista.

Minä valmistuin yliopistosta viime keväänä, ja olin kesällä työttömänä. En kuitenkaan saanut työttömyyskorvausta, en edes peruspäivärahaa, sillä jopa peruspäivärahaa saadakseen pitäisi täyttää työssäoloehto! Ei auta, vaikka olisi vasta suorittanut tutkinnon. Jäljelle jäi siis vain mahdollisuus saada työmarkkinatukea, mutta kuinka ollakaan, työmarkkinatuki on puolison tuloista riippuvaista. Vaikka puolisoni on alle keskituloinen, KELA:n mukaan hänen pitää elättää myös minut. Joten se siitä.

Ansiosidonnainen työttömyysturva ei ole puolison tuloista riippuvaista, mutta perusturva on. Tähän sisältyy paitsi ihmisoikeusrikkomus, myös melkoinen kannustinloukku: jos toinen puolisoista ei saa edes työttömyyskorvausta ja toisen on elätettävä pienellä tai pienehköllä palkallaan molemmat, on perhe joka tapauksessa niin köyhä, että samoille tuloille pääsisi, jos kumpikaan ei kävisi lainkaan töissä.

Sitä paitsi tähän sisältyy looginen ongelma: työttömyyskorvaus on nimensä mukaisesti tarkoitettu ihmiselle korvaukseksi siitä, ettei yhteiskunnalla ole tarjota hänelle sopivaa työtä juuri sillä hetkellä. Toimeentulotuki on asia erikseen, se on tarkoitettu turvaamaan perustoimeentulo, jos muita tuloja ei ole. Jos ihmisellä on tutkinto, tulisi hänen saada työttömyyskorvausta huolimatta siitä, täyttääkö hän jotain työssäoloehtoja vai ei.

Vasemmistonaiset ajaakin henkilökohtaista sosiaaliturvaa. Puolison tulojen varassa eläminen koskettaa useammin naisia kuin miehiä, mikä tekee naiset riippuvaisiksi puolisoistaan ja alentaa omanarvontuntoa.

Riina Simonen

Kannattaako lapsia tehdä, jos on vastavalmistuva opiskelija tai työtön? Vaikka lasten arvoa ei voikaan laskea rahassa, vastaus kuuluu, että ei kannata.

Minimiäitiyspäiväraha on noin 15 euroa per arkipäivä. Se on paljon vähemmän kuin mitä esimerkiksi työtön saa. Ansiosidonnainen äitiyspäiväraha onkin sitten ihan eri luokkaa, lähes palkan suuruinen. On tietysti hienoa, että työssäkäyvän äidin tulotaso ei juurikaan laske vauvan synnyttyä. Järjestelmä nykymuodossaan kuitenkin asettaa äidit todella eriarvoiseen asemaan.

Kelan sivuilla lukee näin: ”Kelan äitiys-, isyys- ja vanhempainraha (= vanhempainpäivärahat) korvaavat työntekijän palkkatuloja, jotka jäävät vapaan ajalta saamatta. Tulottomille taataan vapaan ajalta perusturva.”

Jaa että perusturva, jos saa vain 15 euroa per arkipäivä? Minusta kyse on lähinnä pilkanteosta.

Ainahan voidaan sanoa, että mene töihin ennen kuin hankit lapsia. Niin minä aionkin tehdä (vaikka niistä lapsista en vielä tiedäkään), olen juuri valmistumassa ja etsin töitä. Ongelmaksi vain muodostuu, että kuka haluaa palkata kolmekymmentävuotiaan, naimisissa olevan naisen, jolla ei vielä ole lapsia?

Väitän, että jos miehet synnyttäisivät, minimikorvaus oman vastasyntyneen lapsen hoitamisesta olisi suurempi. Tästä asiasta olisi syytä pitää meteliä paljon nykyistä enemmän!

 

Riina Simonen

Vasemmistonaisten korkeakouluharjoittelija

Naiset käyvät palkkatyössä ja opiskelevat yhtä lailla kuin miehetkin. Tavallisen työpäivän päälle nainen tekee yleensä vielä toisen työpäivän kotona. Siihen meidät on totutettu, mutta nykypäivän feministinainen ei enää moiseen epätasa-arvoon alistu. Miksi miehellä pitäisi olla enemmän vapaa-aikaa kuin naisella? Tai miksi hän saisi valita tekevänsä vain kivoja kotitöitä, kuten pihatöitä, kun nainen tiskaa, siivoaa, pyykkää ja käy kaupassa? Kerrostalossa ei sitä paitsi edes ole niitä pihatöitä tehtävänä.

Avo- tai avioliitto on aina kahden kauppa, jossa molempien osapuolten pitäisi sekä saada että antaa. Vaikka laskelmointi on ikävää, pitäisi molempien kuitenkin hyötyä yhdessä olemisesta ja asumisesta. Jos nainen tekee yksin kotityöt, mies on vapaamatkustaja.

Luin Vihreiden naisten Syöjätär-lehdestä aika julman, mutta totuudenmukaisen lauseen, joka meni suunnilleen näin: Jos mies ei halua osallistua kotitöihin, ei hän tarvitse kotiakaan. Toki jokainen ihminen oikeasti tarvitsee kodin, mutta kyllä miehenkin pitäisi lunastaa paikkansa kotonaan tekemällä kotitöitä. Tai sitten hän saa asua sotkuineen yksin.

Siisti feministinainen ei voi myöskään hyväksyä miehen lausahdusta, että "se siivoaa, jota sotku häiritsee". Feministinainen kääntää lauseen muotoon "se siivoaa, joka sotkee". Jostain kumman syystä sotkija on useimmiten mies.

Eikä kyse ole vain kotitöistä, vaan myös vastuun kantamisesta. Yleensä nainen on se, joka huolehtii, että kaapissa on ruokaa, vessassa paperia ja niin edelleen. Tämäkin vastuu pitäisi jakaa.

Jaetaan siis kotityöt tasan, jos molemmat käyvät kokopäivätöissä tai opiskelevat täyspäiväisesti. Jos toinen on kotona tai käy vain osa-aikaisesti töissä, on kotitöiden epätasaisempi jakautuminen oikeutettua. Muussa tapauksessa kyse on alistamisesta. Ja feministinainenhan ei alistu. Mistä voi seurata jatkuva taistelu. Mutta parempi sekin kuin alistuminen!

Taisteluterveisin,

Riina Simonen
riina.simonen@uta.fi

Kansainvälisen Naistenpäivän julistus 2008

 

Vasemmistonaiset on jo pitkään suunnitellut vallankumousta.

Vasemmistonaisten vallankumous tarkoittaa radikaaleja muutoksia ihmisten ja yhteiskuntien toimintaan, arvoihin ja asenteisiin. Vallankumouksen tavoitteena on hyvinvoinnin, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja luonnon kunnioittaminen koko maailmassa yhteiskunnassa ja jokaisen omassa ainutkertaisessa elämässä.

Vasemmistonaisten vallankumouksen jälkeen ihminen saa jokapäiväisen leipänsä, katon päänsä päälle, hoivaa, turvaa ja terveydenhoitoa, oppimisen iloa ja sivistyksen riemua. Samoin kuin kumppanuutta ja läheisyyttä ja vapauden olla oma itsensä.

Vallankumouksen jälkeen luonto ötököistä valaisiin ja jäkälistä ikimetsiin voi hyvin.

Ei ole olemassa yliluonnollisia voimia, jotka määräävät meitä jatkamaa nykymenoa. On vain tämä ihmisten yhteisö, joka voi valita,  kuljetaanko nykyinen tie loppuun vai muutetaanko suunta kokonaan toisaalle.

Maailmanlaajuiet herruusmenetlmät ovat kulkeneet tiensä päähän: nyt on uuden maailman aika. Nyt on maailman naisten aika.

Sinä, minä, lapsemme ja mummomme ovat sen arvoisia.

Siskot, barrikadeille!