A) Suomessa on yli 400 000 kuntatyöntekijää, joista valtaosa (78%) on naisia. Keskimäärin he ovat varsin pienituloisia, ja osa heistä lukeutuu suorastaan ns. työtätekeviin köyhiin. Varsinkin naiset saavat usein tehdä pienen palkkansa eteen kovasti töitä, sillä monilla aloilla henkilökuntaa on liian vähän työmäärään nähden. Kaiken lisäksi kunnissa teetetään paljon pätkätöitä ilman kelvollisia perusteita. Tämä asettaa vakituiset ja määräaikaiset työntekijät eriarvoiseen asemaan, vaikka he tekisivätkin käytännössä aivan samoja töitä.

Monet kuntatyöntekijät ovat jo jääneet tai jäämässä eläkkeelle lähivuosina. Kunnat eivät palkkaa kylliksi uusia työntekijöitä tilalle, varsinkaan vakitöihin. Joillakin aloilla kärsitään jo työvoimapulasta, mikä johtuu suurelta osin huonosta työnantajapolitiikasta.

Kunnallisilla luottamushenkilöillä on merkittävät mahdollisuudet vaikuttaa oman kuntansa tapaan toimia työnantajana. Siksi onkin tärkeää äänestää ehdokkaita, jotka ovat kiinnostuneita kunnan henkilöstöpolitiikasta.

B) Vasemmistonaisten Valtikka otti kantaa 28.9. Seinäjoella kokoontuessaan keskusteluun kuntatyöntekijöiden vaalikelpoisuudesta. Valtiovarainministeriö vihjaili Talouspolitiikan strategia 2008 -muistiossaan, että kunnan työntekijöiden oikeutta asettua ehdokkaaksi vaaleissa voitaisiin tulevaisuudessa rajata, koska he suhtautuvat epäilevästi esimerkiksi ostopalveluihin kuulemma oman asemansa tähden.

Koska kuntatyöntekijät ovat enimmäkseen naisia, tällä ehdotuksella rajattaisiin merkittävästi juuri naisten poliittisia vaikutusmahdollisuuksia. Siksi tällaisia ehdotuksia ei pitäisi edes esittää.

Ote kannanotosta: Valtiovarainministeriöllä on täysin kansanvallan vastainen käsitys jääviydestä. Koko naisvaltaisen julkisen sektorin leimaaminen oman ammattiryhmänsä etujen ajajaksi tuo mieleen sääty-yhteiskunnan omistavan luokan linjauksen: "naiset pois politiikasta, koska äänestävät väärin", kiteyttää Valtikan varapuhenainen, dosentti Kaarina Kailo.