Kuntavaalit ovat taas ovella: ehdokasasettelu on varmistunut pari päivää sitten. Jo ehdokasasettelussa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että sekä naisia että miehiä on ehdolla tasaisesti, ja että molempien sukupuolten edustajien keskuudessa on kaikenikäisiä ehdokkaita.

Kuntavaalit ovat siinä mielessä haastava juttu ehdokasasettelun kannalta, että jokainen puolue saa asettaa runsaasti ehdokkaita ja siksi monilla paikkakunnilla on vaikeuksia saada listat täyteen. Työelämä on nykyään niin vaativaa, että varsinkin moni nainen kokee liian suureksi haasteeksi yhdistää työn, mahdollisen perhe-elämän, muun elämän ja vielä politiikan harrastamisen. Haasteena on myös se, että naisten on tunnettava itsensä, ajatuksensa ja toimintapapansa tervetulleiksi, jotta he haluaisivat ryhtyä ehdokkaiksi. Tämä ei aina toteudu niin sanotuilla äijävaltapaikkakunnilla.

Vasemmistoliitto on pyrkinyt tänä vuonna lisäämään naisten osuutta kuntavaaliehdokkaista, ja joillakin paikkakunnilla tässä on onnistuttukin. Tavoitteena oli nostaa naisten osuus ehdokkaista neljän vuoden takaisesta 36%:sta noin 40%:iin, mutta tässä valitettavasti epäonnistuttiin: naisehdokkaiden osuus on valtakunnallisesti suunnilleen sama kuin viimeksikin. Isoilla paikkakunnilla naisten osuus ehdokkaista on yleensä suurempi: esimerkiksi Helsingissä lähes puolet ehdokkaista on naisia.

Se, paljonko naisia on ehdolla, näkyy tietysti myös vaalituloksessa. Naisten osuus Vasemmistoliiton kunnanvaltuutetuista vaihteleekin huomattavasti. Tässä muutamia esimerkkejä viime kuntavaaleissa valtuustoon valittujen sukupuolijakaumasta joissakin suurissa kaupungeissa eri puolilla Suomea:

Tampere: 6 naista, 2 miestä
Helsinki: 5 naista, 3 miestä
Turku: 5 naista, 6 miestä
Oulu: 6 naista, 7 miestä
Rovaniemi: 5 naista, 7 miestä
Kuopio: 2 naista, 5 miestä
Joensuu: 1 nainen, 6 miestä
Lahti: 1 nainen, 5 miestä

On tutkittu, että naisten äänet jakautuvat helposti useammille ehdokkaille kuin miesten äänet, mikä vähentää naisten mahdollisuutta läpimenoon. Lisäksi naiset äänestävät sekä naisia että miehiä, miehet taas useimmiten miehiä. Tämä ongelma korostuu sellaisissa vaaleissa, joissa valitaan vain vähän edustajia, eli eurovaaleissa ja eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleissa naisilla on onneksi hyvät mahdollisuudet läpimenoon.

Oli miten oli, näissäkin vaaleissa on ehdolla monia upeita vasemmistonaisia. Naisemme edustavat kattavasti eri ikäluokkia, eri ammatteja ja erilaisia elämäntilanteita. Jos haluat tukea naisten vaalityötä, vielä ehtii mukaan tukiryhmiin! Tai jos jollakin omasta mielestäsi hienolla ehdokkaalla eli vielä ole tukiryhmää, voit perustaa sellaisen. Ehdokasta voi toki tukea myös ilman ryhmää: helpointa on kertoa muille ihmisille, että minä aion äänestää tätä kyseistä naista ja perustella, miksi. Naisemme ansaitsevat paljon ääniä, me olemme sen arvoisia!